"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden," lausui Niels Bohr. Ja hän oli sentään tanskalainen kvanttifyysikko. Siksi tällaisen maallikon ei kannata kadottaa toivoaan murehtimalla tulevaisuutta. Se on aina ulottumattomissa ja kiusaa meitä kysymyksillä, joihin emme osaa vastata. Kuinka kauan tämä kaikki kestää? Milloin asiat muuttuvat? Mitä seuraavaksi? Totuus on, että kukaan ei tiedä. Ja parempi näin. Muuten on murehdittava kahteen kertaan.
Samalla kun yritämme kädet hikisinä tulkita ajan merkkejä, elämä kehittyy hiljaa – hetki kerrallaan, päivä päivältä. Ja ainoastaan näissä pienissä ajan viipaleissa meillä on sananvalta. Ei suuressa kosmisessa merkityksessä, vaan tämän hetken valinnoissa: sanoissa, teoissa ja unelmissa, joita lopulta lakkaamme lykkäämästä.
Tästä päästäänkin kysymykseen, johon olen törmäillyt viime aikoina: onko jotain, jota olet haaveillut tekeväsi tai sanovasi jo pitkään? Miksi et ole tehnyt sitä? Ja tästä seuraa tämän kirjeen ainoa viittaus pakaroihin, eli potku persuksille: olisiko tänään hyvä päivä kokeilla?
Rakastan tätä kysymystä, koska siinä ei ole kyse isojen asioiden ratkaisemisesta. Kyse on siitä, että päätät ottaa yhden askeleen kohti jotain, mikä on sinulle tärkeää. Tämä jokin ei ehkä muuta historian kulkua, mutta saattaa pelastaa oman päiväsi – tai jonkun muun
Elämäntilanteesta riippumatta meistä jokaisella on mahdollisuus tehdä tästä päivästä hieman kirkkaampi, helpompi ja merkityksellisempi – ei täydellisillä ratkaisuilla, vaan yksinkertaisilla. Se ei ole välttämättä kovin näyttävää, mutta rehellistä. Ehkä se riittää.
Nyt kun Joulu vyöryy päälle koko voimallaan, haluan kiittää sinua. Kiitos, että olet osa sitä, mitä teemme, että luotat meihin ja osoitat meille yhä uudelleen, että pienet yhteyden hetket ovat tärkeintä. Ne muistuttavat meitä siitä, miksi teemme mitä teemme.
Miltä elämäsi näyttääkin, toivon, että siinä on myös muistamisen arvoisia hetkiä, mukaan lukien ne pimeimmät. Koska jos ei muuta, ne ovat sinun.
Tervetuloa arvaamaton, väistämätön ja varmuudella myös yllättävä vuosi 2025.
-------------------------------------------------------
"Förutsägelser är svårt, särskilt om framtiden," sa Niels Bohr. Och han var ändå en dansk kvantfysiker. Så för en vanlig person som jag är det knappast lönt att förlora hoppet genom att oroa sig för framtiden. Den är alltid utom räckhåll och retar oss med frågor vi inte kan svara på. Hur länge kommer detta att pågå? När förändras saker? Vad händer härnäst? Sanningen är att ingen vet. Och det är nog lika bra. Annars måste man oroa sig två gånger.
Samtidigt som vi febrilt försöker tolka tidens tecken utvecklas livet tyst – ögonblick för ögonblick, dag för dag. Och det är bara i dessa små tidsbitar vi faktiskt har något att säga till om. Inte i någon stor kosmisk mening, utan i stunden här och nu: i orden vi säger, handlingarna vi gör och drömmarna vi äntligen slutar skjuta upp.
Detta leder mig till en fråga jag stött på nyligen: Finns det något du har drömt om att göra eller säga länge? Varför har du inte gjort det? Och här kommer det enda referatet till bakdelen i detta brev: skulle idag kunna vara dagen då du tar mod till dig, kick ass och provar?
Jag älskar den här frågan, för den handlar inte om att lösa stora problem. Det handlar om att ta ett enda steg mot något som betyder något för dig. Detta kanske inte förändrar historiens gång, men det kan rädda din dag – eller någon annans.
Oavsett livssituation har vi alla möjlighet att göra den här dagen lite ljusare, enklare eller mer meningsfull – inte med perfekta lösningar, utan med enkla. Det är kanske inte så iögonfallande, men det är ärligt. Och kanske är det tillräckligt.
Nu när julen rusar mot oss med full kraft vill jag tacka dig. Tack för att du är en del av det vi gör, för att du litar på oss och för att du gång på gång visar oss att de små ögonblicken av kontakt är det viktigaste. De påminner oss om varför vi gör det vi gör.
Hur ditt liv än ser ut just nu hoppas jag att det innehåller minnesvärda stunder, även de mörkare. För om inget annat, så är de dina.
Välkommen, oförutsägbara, ofrånkomliga och säkert också överraskande år 2025.
