Toisinaan tulee tilaisuus kohdata ihmisiä kasvotusten, kuten taannoin Imatralla yrittäjien seminaarissa, jossa sain kertoa yrityksen tarinan kaikkine käänteineen. Lähes aina tällaisessa yhteydessä esiin nousee kaksi asiaa, joiden viestinnässä on ilmeisesti epäonnistuttu.
“Ai, en tiennytkään, että the other danish guy on suomalainen yritys!”
“On varmaan hienoa muuttaa maailmaa!”
Totta on, että suomalaisuutta ei mitenkään erityisesti korosteta, jos sitä nyt ei piilotellakaan. Tarina nimen takaa löytyy täältä, jos se ei ole vielä sinulle tuttu.
Mitä maailman muuttamiseen tulee, juuri nyt moni asia on yhtä aikaa niin perseellään, että maailmasta ei tule parempaa kirjoittamalla niin yrityksen Mission Statementiin. Siinä nimittäin asettaa itsensä moraalisesti kaikkien muiden yläpuolelle. Se on vaarallista, mutta vielä vaarallisempaa on alkaa sanelemaan muille ihmisille miten pitäisi ajatella tai elää. Ainakaan meillä sellaista oikeutta ei ole.
Kaikkein radikaaleinta aktivismia on vallitsevien olosuhteiden hyväksyminen ja oman ajattelun muuttaminen niiden pohjalta. Maailmaa ei muuteta olemalla enemmän oikeassa kuin muut, koska sillä ei saavuteta keskinäistä luottamusta.
Mitä isompi ongelma, sitä yhteisempi se on. Sama pätee ratkaisuihin. Kukaan ei saa mitään aikaan yksin, eikä kukaan meistä ole toistaan parempi. Voin puhua vain omista kokemuksistani, ja jos niistä jotain on oppinut niin sen, että yhteistyöhön tarvitaan luottamusta ja luottamus ihmisten välille syntyy vain sillä, että on valmis ensin rehellisesti kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan ja käyttäytymistään sen sijaan, että jää odottamaan muiden muuttumista. Luottamusta kannattaa edistää, vaikka ei olisi samaa mieltä muiden kanssa.
On hämmästyttävää, miten paljon helpompaa on hyväksyä muut ihmiset kun on hyväksynyt ensin itsensä. Päätös on jokaisen oma, sitäkään ei voi kukaan käskeä.
